Monthly Archives: tammikuu 2015

BikeFittausta Larunpyörässä

WP_20150119_005

Viikko sitten kävin Larunpyörässä hiomassa nykyistä triathlon-ajoasentoani Bike Fit Stage2:ssa, jonka tavoitteena on saada irti maksimaalinen suorituskyky maksimaalisen mukavasta ajoasennosta. Vuosi sitten ostamani pyörän Cervelo P3 DA 2014 ajoasento oli jo valmiiksi hyvä, sillä ennen ostoa olin käynyt Bike Fit Basic -palvelussa (hieman Stage2:sta suppeampi). Silloin tarkoituksena oli varmistaa lähinnä oikea runkokoko ja saada säädöt ensimmäiseen TT-pyörään mahdollisimman optimaalisiksi. Pientä säätämisen varaa ajoasennossani kuitenkin oli, sillä vanhoilla säädöillä ajaessa asento pyrki kaatumaan eteenpäin eli hakeutui hieman aggressiivisemmaksi. Myös vasemman jalan ulkoterä kipeytyi pitkissä treeneissä.

Larunpyörän nettisivuilta löytyy Bike Fit Basicin ja Stage2 -palveluiden sisältö:
http://shop.larunpyora.com/bike-fitting/

Tässä kuitenkin oma selostukseni Bike Fit Stage2:n kulusta.

Alkuhaastattelu, kehon mittaukset ja lihaskireyksien kartoittaminen
Palvelu alkaa alkuhaastattelulla, jossa selvitetään urheilutausta, ongelmakohdat ja mahdolliset vammat. Ongelmakohtana vanhan ajoasennon kanssa minulla oli ainoastaan hieman eteenpäin hakeutuva ajoasento ja kipuilu vasemman jalan ulkoterässä. Pahempia ajamiseen vaikuttavia vammoja ei ole ollut, mutta molemmat kyynärpäät on leikattu. Vasen käsivarsi asettuu selvästi eri kulmaan ojennettuna, mikä voisi vaikuttaa ajamisen mukavuuteen. Lisäksi molempien polvien plicat (tulehtunut jännepoimu polven alareunassa sisäpuolella) on oireilleet aikoinaan, mutta se johtunee pääasiassa juoksemisesta ja heikosta lihahuollosta..

Kehon mittauksessa mitataan pituus, torsonkorkeus ja -pituus, jalan sisämitta, jalkaterä, kädet ja hartioiden leveys. Tarkoituksena on tietysti saada lähtötiedot ajoasennon muokkaukseen, mutta myös selvittää mahdolliset eroavaisuudet kehon mittasuhteissa. Omalla kohdallani esimerkiksi vasen päkiä on 2-3mm edempänä kuin oikea ja vasen kantapää asettuu näin huomattavasti sisemmäksi. Lisäksi vasen jalkateräni osoittaa luonnostaan hieman ulospäin, kun taas oikea jalkaterä osoittaa suoraan eteenpäin. Olin kiinnittänyt klossit symmetrisesti kenkien pohjaan, joten polkiessa vasen jalkaterä oli jatkuvasti hieman väännössä. Ei siis ihme, että vasen ulkoterä on kipeytynyt!

WP_20150127_005

Klossini säädettiin nyt huomoiden jalkaterien mittasuhteet ja vasemman jalan ”vinous” ja tässä lopputulos – aikamoista:

WP_20150127_006

Klossien säätöjen jälkeen testailtiin vielä olennaisten lihasryhmien kireyttä – ja sitähän löytyi. Molemmat takareidet, IT-kalvot ja pohkeet ovat minulla lähes aina kireät. Kireys rajoittaa hieman alaselän liikkuvuutta ja vaikuttaa näin ajoasentoon. Kireät takareidet heikentävät pyörittämisen tehokkuutta aggressiivisessa ajoasennossa, joten jos lisää tehoja haluaa, niin liikkuvuusharjoitteita pitäisi tehdä – ei kovin yllättävää 😀

Ajoasentojen testaamista mittapyörän päällä

Mittaustietojen jälkeen mittapyörä asennetaan aluksi vanhaa ajoasentoani vastaavaksi. Sitten vain pyörän selkään ja ottamaan 5-10min alkulämpöjä. Klossin säädön vaikutuksen huomasin heti. Vasemman jalan asento oli paljon luonnollisempi.

Vanha ajoasento

Vanha ajoasento

Koska päämatkani on täysmatka, niin tarkoituksena on ajaa 2 minuutin settejä PK-alueella eri ajoasennoilla (kohdallani se tarkoittaa n. 230-240W tehoja n. 140-150 sykkeillä). Tarkoituksena on useamman vaihtoehtoisen ajoasennon toimivuuden testaus ja vaikutus mukavuuteen sekä suorituskykyyn. Tavoitteena siis saada eniten tehoja irti pitämällä ajomukavuus mahdollisimman hyvänä ja rentona. Mitoituksessa mitataan tuotettua tehoa, pyörityksen taloudellisuutta, kadenssia sekä voima balanssia.

Kokeilimme yhteensä noin 10 eri ajoasentoa. Jokaisen 2 minuutin testauksen jälkeen minun piti kertoa miltä ajoasento tuntui, mihin jalan lihaksiin rasitus painottui. Tämän jälkeen tarkastelimme mittausdataa, jonka jälkeen mittapyörään tehtiin säätöjä ja sitten taas uudestaan testaamaan.

Larunpyörän Risto säätää mittapyörää

Larunpyörän Risto säätää mittapyörää

Lopputulos
Lopputuloksena vanhaan jo sinäänsä hyvään ajoasentoon saatiin vielä hienosäätöä aikaiseksi. Viimeisin ajoasento antoi vähintään yhtä hyvän mukavuuden ja taloudellisuuden pyöritystekniikan suhteen, mutta otsapinta-ala oli vielä aavistuksen pienempi, eli asento ”aerompi” (selkä putosi n. 2cm alemmas). Ohjaustankoa pudotettiin alaspäin, aerotankoja siirrettiin hieman eteenpäin ja penkkiä hieman nostettiin. Uudessa ajoasennossa asento ei enää hakeudu eteenpäin vaan nyt asento tuntuu stabiililta.

Uusi "aerompi" ajoasento!

Uusi hieman ”aerompi” ajoasento!

Vasen klossi oli väärässä säädössä ja kantapäätä käännettiin huomattavasti lähemmäs pyörän keskilinjaa – luonnolliseen neutraaliin asentoon. Polvilinjaus oli melko hyvä ja mittausdatankin mukaan voima tuli tasaisesti polkimille. Mittausdatan mukaan pyöritystekniikka oli hyvää ja erityisesti oikean jalan taloudellisuus hyvää. Vasen jalka sen sijaan nousee hieman laiskasti ylös. Tätä voisi kehittää hermotustreenillä nopean ja matalan kadenssin yhdistelmillä sekä loikkatreeneillä. Fittauksen päätteeksi pyörääni säädettiin uusi ajoasento ja nyt sitten vain kotia trainerilla testailemaan!

Cervelo P3 DA 2014 uusilla säädöillä

Cervelo P3 DA 2014 uusilla säädöillä

Erittäin suuri kiitos Larunpyörälle ja Bike Fit Stage2:n suorittaneelle Risto Hirvikalliolle! Suosittelen palvelua kaikille vähänkään lajia harrastaneelle joko vanhan ajoasennon hiomiseen ja varsinkin ennen uuden pyörän hankkimista.

Loppuun vielä dataa uuden ajoasennon mittauksesta:

Vasemman jalan "laiskuus" näkyy hyvin vektorikuvassa

Vasemman jalan ”laiskuus” näkyy hyvin vektorikuvassa

Effective Force and Ratio

Klossien säätöjen jälkeen jalkapohjan paine jakautui tasaisemmin.

Klossien säätöjen jälkeen jalkapohjan paine jakautui tasaisemmin.

swim.bike.run.

cropped-Joona_Tuikka_Blog.jpg

Olen Joona Tuikka, rakennetekniikan diplomi-insinööri, jolle triathlon on intohimo ja hieman pitkälle mennyt harrastus. Tässä blogissa kirjoitan triathlonista ja kestävyysurheilusta työssä käyvän, tavallisen ihmisen näkökulmasta. Luvassa on motivointia, oman treenin puimista, kisaraportteja, ajatuksia varusteista ja muita treeniaiheisia juttuja. Itseoppineena (ja kirjoista lukeneena) olen monta asiaa oppinut kantapään kautta ja toivon, että voin jakaa nämä kokemukset ja parhaassa tapauksessa auttaa jotakin toista välttämään nämä turhat takaiskut.

Olen Kokkolasta kotoisin ja asun Espoossa. Valmistuin Aalto-yliopistosta keväällä 2014 ja työskentelen asiantuntijana rakennesuunnittelun alalla. Triathlonin myötä aikataulutus on saanut uuden merkityksen, kun 16h treeniviikot pitää sovittaa 40h työviikkoon. Kaikki on kuitenkin kiinni suunnitelmallisuudesta ja suunnitelman noudattamisesta.

Kestävyysurheiluun tutustuin juoksemalla ensimmäisen puolimaratonin vuonna 2009. Puolimaratonin jälkeen innostuin juoksusta ja päätin juosta seuraavana vuonna Helsinki City Maratonin. HCM:n juoksin kolmena vuotena peräkkäin ajoilla 3:56, 3:24 ja 3:23. Harjoitteluni silloin oli aika yksipuolista ja jalkavaivat pakottivat monipuolisempaan treenaamiseen. Löysin itseni vähän väliä uima-altaasta tai pyörän selästä kun juosta ei pystynyt. Vajaan vuoden valmistautumisella suoritin ensimmäisen triathlonin puolimatkan Joroisissa 2013 (4:58). Monipuolinen treenaaminen tuotti tulosta ja juoksinkin samana vuonna Vantaan maratonin aikaan 2:57:50. Triathlon vei lajina heti mennessään. Kesällä 2014 kävin jälleen Joroisissa (4:45) ja ensimmäisellä triathlonin täysmatkalla IM Kalmarissa aikani oli 9:37:20. Jälkimmäisestä suorituksesta lisää myöhemmin.

Kolmesta lajista rakkain (ja helpoin) on juoksu, kun taas tällä hetkellä eniten kehitettävää löytyy pyöräilystä. Ensi kauden pääkisana on IM Frankfurt, jonne lähden parantamaan debyyttiaikaani. Harjoittelu kohti IM Frankfurtia on käynnissä. Treenaan Joe Frielin kirjan ”Your Best Triathlon” oppeja soveltaen. Harjoitteluohjelmastani ja treeneistä lisää piakkoin.